Saan pian postia entisen kotikuntani psykiatriselta. Laatikkoon kolahtavat sairaskertomukseni ja vajaan kymmenen käyntikertani jaaritukset. Minulla ei ollut lääkäriini erityisen lämpimät välit joten en odota A4-saastetta kovinkaan innokkaasti osin siitä syystä, että lääkäri varoitteli etukäteen ettei sisältö ole kovinkaan mairittelevaa eikä sitä ole tarkoitettu potilaan luettavaksi. Oikeuksiini kuuluu kuitenkin lukea nuo tiedot ja sen myös aion myös tehdä.                                                                                                Tällä kertaa nainen ei innostunut kyselemään kuulumisiani kuten viimeksi keväällä yritti. Arvasi varmaan että vauhti kiihtyy ja kohti alamäkeä.