Huh. Vaikka tiedän, että tätä hädintuskin kukaan lukee alkaa minulle silti kehittyä suorituspaineita. Pelkään, että ei ole mitään sanottavaa, että jauhan ja vikisen aivan tyhjästä. Itsekkin kierrän mielelläni kaukaa Blokit joissa jatkuvasti puretaan ikäviä tunteita ja sattumuksia.
Kävin katsomassa tänään mitä eräs ystäväni oli kirjoittanut. En ole nähnyt häntä aikoihin saati puhunut hänelle. Ystävyytemme on ajautunut jotenkin vaikeaan tilanteeseen. Viimeaikaisilla tapaamisillamme on kerta kerralta käynyt mitä ilmeisemmäksi, että hän tuntee kaunaa minua kohtaan ja jokaisella kerralla kaunaa on enemmän kuin edellisellä. On asioita joita pitäisi sanoa ääneen ja ratkoa, mutta se on sanoinkuvaamattoman vaikeaa ja se lisää jännitettä välillämme. En osaa ehkä ilmaista itseäni yhtä puhtaasti ja taitavasti kuin hän. En ymmärrä mitä hän yrittää minulle sanoa. Tiedän miksi hän on minulle vihainen, mutta en ymmärrä sitä. Tuntuu melkein uskomattomalta, että niin älykäs ihminen on voinut arvioida älyni yläkanttiin, mutta niin se vain on. Oli miten oli kävin katsomassa hänen kuulumisiaan blokista (todella luuserimaista, eikö?). Hän voi todella huonosti. Hän on masentunut ja ensimmäistä kertaa vaikuttaa siltä, ettei saa otetta elämästään. Mietin pitäisikö hänelle soittaa..   Kuvatkoon alla oleva Glenn Barrin kuva fiiliksiäni. :/
                                                      
Pelottavaa alkaa myös olemaan se miten olen alkanut kuvittelemaan, että voisin rakastua erääseen ihmiseen. En tunne häntä saati sitten koskaan tavannut tai esittäytynyt(enkä koskaan todennäköisesti tule tapaamaan sillä hän ei ole aivan saatavilla..ei tosin varattu.). Kun näen hänet mielessäni alkaa kehittymään  ajatuksia siitä millainen hän on ihmisenä, miten hän toimii ja mitä hän tahtoo.Voin kuvitella hänet viettämässä tavallisen ihmisen arkea ja innostumassa ja vihastumassa tavisten jutuista. Voisin jopa kuvitella, että hänkin pitäisi minua herttaisena ja viehättävänä ihmisenä. No, ainakin aluksi. Sitten ilmenisi minkälaiseksi herra Hydeksi sitä muuttuu kun juo runsaasti yhden yön ja kemikaalit heittävät päässä häränpyllyä ja tuovat esiin tunteiden koko kirjon yhtä-aikaa.
Tämä kertoo juuri siitä minkälainen elämäntilanteeni on : yksinäistä ja tyhjää. Ketään ei tarvitse syyttää, sillä puoliksi tietoisesti työnnän ihmisiä pois läheltäni. Kaukorakkaus on helppoa ja harmitonta. Omassa päässään pystyy muovaamaan mieleisestään objektista juuri sellaisen kuin haluaa. Ja vaikka asiat osuisivatkin kohdalleen ihmissuhteen saralla ei silti rakkaus ole vastaus ongelmiini. Vyyhtiä pitäisi purkaa toisesta päästä..